HAUKKUVAARAN BLOGI

Onnistu sosiaalistamisessa – vältä yleisimmät virheet

Pennun sosiaalistaminen on tärkeä osa pennun kasvatusta. Oikeanlaisella sosiaalistamisella annetaan koiralle parhaat mahdolliset eväät kehittyä tasapainoiseksi koiraksi, joka suhtautuu rauhallisen positiivisesti ympäristöönsä.

Sosiaalistamisen perusperiaate on se, että pennulle esitellään positiivisessa valossa erilaisia asioita, ihmisiä, eläimiä ja paikkoja jotta se oppisi suhtautumaan niihin rennosti. Se mikä pentuna on tuttua on aikuisena helppoa hyväksyä. 

Onnistunut sosiaalistaminen on nimenomaan positiivisten kokemusten keräämistä.

Se missä yleensä mennään metsään on sosiaalistamisen laatu ja määrä.

Ensimmäinen ongelma on yleensä joko ongelma siinä ettei osata lukea pentua, tai reagoida siihen mitä se pentu kommunikoi. Jos tilanne on sille liian pelottava, ei tapahdukaan toivottavaa sosiaalistamista, vaan tapahtuu vääränlaista tunneoppimista joka vahvistaa koiran ajatusta, että asia johon sitä yritettiin sosiaalistaa oli pelottava. Tämä on usein seurausta siitä, että omistaja ei huomaa pentunsa pelkäävän, tai tilanteeseen mennään liian nopeasti ennen kuin pentu on siihen valmis. Sitten kun maidot on jo maassa ja pentu on jo pelokas, todetaan että pentua pitää totuttaa lisää ja se kiikutetaan seuraavana päivä uudestaan opiskelemaan maailmasta järkyttymistä. Mikäli tässä oli mitään epäselvyyttä, kerrataan vielä: tämä ei ole se keino jolla luodaan itsevarmoja koiria. Sosiaalistamisen pitäisi olla kuin uimakoulu: aloitetaan kahluualtaasta ja opetellaan uimaan silloin kun jalat vielä yltää pohjaan – sitten vasta mennään syvään altaaseen. Aran pennun vieminen vilkkaaseen koirapuistoon on kuin heittäisi uimataidottoman lapsen suoraan syvään päähän allasta: kokemus mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei ole silloin positiivinen ja opeta oikeita asioita. Päin vastoin.

Onnistunut sosiaalistaminen on nimenomaan positiivisten kokemusten keräämistä. On ihan normaalia että pentu voi hetkellisesti olla empivä tai hieman jännittynyt, mutta mikäli pentu ei palaudu iloiseksi ja reippaaksi, tai tunnetila menee pelon puolelle, ei voida enää puhua sosiaalistamisesta.

Yksi yleisimmistä virheistä sosiaalistamisessa on myös se, että koiralle korostetaan liikaa, miten mukavaa on sosialisoida toisten koirien tai ihmisten kanssa. Jos pentu on jo valmiiksi hyvin sosiaalinen ja kiinnostunut muita koirista tai ihmisistä, sen suhtautuminen ihmisiin ja koiriin voi harkitsemattoman sosiaalistamisvimman seurauksena muuttua suureksi kiihtymykseksi ja innostukseksi. 

Hyvä nyrkkisääntö on se, että koiran suhde maailmaan ei saisi olla vahvempi kuin koiran suhde ohjaajaan.

Koira saa ilahtua toisista koirista ja ihmisistä, mutta mikäli se ilahtuu niistä niin paljon että unohtaa ohjaajansa, ollaan pian ongelmien tiellä. Silloin ei tarvita enää sosiaalistamiskokemuksia, vaan tarvitaan suhteen luomista ja lujittamista ohjaajaan.

Elli Kinnunen

Kirjoittajalla on kokemusta useista eri lajeista, hän on Nose Work tuomari ja hän toimii menestyksellisesti myös ongelmakoirien koulutuksen parissa.

Blogista löydät vinkit niin koiraperheen arkeen kuin totisempaankin harrastamiseen.

Tilaa ilmoitus uusista kursseista

Julkaisemme uusia kursseja säännöllisen epäsäännöllisesti. Tilaamalla ilmoitukset saat sähköpostiisi ensimmäisten joukossa tiedon uusista, sinua kiinnostavista kurssista.

Lomake avautuu uudessa ikkunassa.

Tilaa tästä
Share This