HAUKKUVAARAN BLOGI

Ohjaajahäirikkö ja itsenäinen etsijäkoira

Ohjaajat ovat monesti etsinnöissä koirille riippakiviä harrastuksen alkuvaiheessa. Mitä enemmän ohjaaja oppii ennakoimaan koiran liikkeitä alueella, osaa asettaa itselleen sopivan tempon ja hahmottaa miten sijainnillinen paine vaikuttaa koiraan, sen helpompi ohjaajan on olla koiralle hyvä tiimin jäsen.

Erilaisia kompuroita ja virhearvioita käy kuitenkin aina säännöllisesti myös kokeneille ohjaajille. Tätä tilannetta pitää lähestyä kahdesta eri näkökulmasta: ohjaajan tarvitsee oppia ohjaamaan koiraa alueella niin, että koiralla on mahdollisimman hyvä työskentelyrauha, ja toisaalta koiran pitää oppia työskentelemään hyvin sillonkin, kun ohjaaja ei tee sitä koiralle helpoksi.

Tyypillisimmät ohjaajan aiheuttamat häiriöt alueella ovat:

  • Ohjaaja liikkuu liian nopeasti tai liian hitaasti alueella
  • Ohjaaja painostaa koiran nurkkaan tai kohteeseen pysähtymällä
  • Ohjaaja vedättää koiran pois kätköltä liikkumalla itse liian nopeasti poispäin
  • Ohjaaja tekee tarkoituksellisia käsiohjauksia, mutta kommunikoi epäselvästi

  • Ohjaaja aiheuttaa nykimistä liinasta kesken etsinnän

  • Ohjaajan oletusarvot näkyvät työskentelyssä ja vaikuttavat koiraan

Näissä kaikissa tyypillisissä haasteissa on avain myös rakentaa koirasta varmempaa ja itsenäisempää etsijää. Teettämällä koiralle tarkoituksenmukaisia ohjaajahäiriötarkoituksia saadaan varmistettua, että koira kiinnittää alueella huomionsa oikeisiin asioihin, eikä mieti liikaa ohjaajan toimintaa.

Hyvässä ohjaajahäiriöharjoituksessa itse harjoituksen asettelu on yksinkertainen. Kätkö on erittäin helppo ja alueen koko pienehkö. Ohjaaja päättää ennen etsintää, minkä kategorian ohjaajahäiriötä työstetään. Koiran työskennellessä ohjaaja pyrkii siihen, että ohjaajahäiriötä lisätään suunnitelman mukaisesti niin vaiheittain, että koiran on suurimman osan harjoitusta helppoa työskennellä välittämättä ohjaajasta. Jos koira häiriintyy ohjaajan käytöksestä yli 20% työskentelyajasta, on harjoitus liian vaikea ja häiriö tulee lopettaa.

Ohjaaja voi tarkoituksellisesti painostaa koiraa kohteeseen, jossa ei ole kätköä, tai tarkoituksellisesti kevyesti vedättää koiraa poispäin kätköstä. Koiraa ei fyysisesti työnnetä tai vedetä, vaan tarkoituksenmukaisesti liikutaan koiran läheisyydessä sellaisilla tavoilla, joita helposti tulee tehtyä tiedostamattaan sokkotyöskentelyssä. Ohjaaja voi alkaa kevyesti kutsumaan koiraa sen kohdentaessa kätköä tai jopa hetkellisesti estää koiraa pääsemästä kätkölle pitämällä liinaa tiukalla.

Teettämällä koiralle tarkoituksenmukaisia ohjaajahäiriötarkoituksia saadaan varmistettua, että koira kiinnittää alueella huomionsa oikeisiin asioihin, eikä mieti liikaa ohjaajan toimintaa.

Koiran tulisi oppia ohjaajahäiriöasioista kaksi asiaa: riippumatta mitä ohjaaja tekee, kohdehaju on aina ykkönen niin kauan kun etsintä on käynnissä. Toisekseen koiran pitäisi oppia olemaan katkomatta työskentelyä vaikka ohjaajan puolella tapahtuisi jotain odottamatonta. Hyvässä ohjaajahäiriöharjoituksessa koira pystyy suurimmaksi osaksi olemaan huomioimatta ohjaajan toimintaa. Ohjaajahäiriöharjoituksen ei ole tarkoitus tuoda koiran häiriintymisongelmaa pintaan, vaan pala palalta ja vaihe vaiheelta luoda koiralle entistä voimakkaampi mielikuva sitä, että sen ei tarvitse noteerata häiriötä mitä ympäristössä ilmenee – ei edes silloin kun sen häiriön lähde on ohjaaja.

Elli Kinnunen

Kirjoittajalla on kokemusta useista eri lajeista, hän on Nose Work tuomari ja hän toimii menestyksellisesti myös ongelmakoirien koulutuksen parissa.

Blogista löydät vinkit niin koiraperheen arkeen kuin totisempaankin harrastamiseen.

Tilaa ilmoitus uusista kursseista

Julkaisemme uusia kursseja säännöllisen epäsäännöllisesti. Tilaamalla ilmoitukset saat sähköpostiisi ensimmäisten joukossa tiedon uusista, sinua kiinnostavista kurssista.

Ilmoitukset tilaamalla annat suostumuksen henkilötietojesi käsittelyyn Rekisteriselosteen mukaisesti. Tutustu Rekisteriselosteeseen.

Haluan ilmoitukset uusista kursseista
Share This