HAUKKUVAARAN BLOGI

Avain onnistuneeseen etsintään

Onnistunut nosework-etsintä koostuu monen eri tekijän summasta. Laji itsessään on yksinkertainen: koiran ja ohjaajan ei tarvitse osata montaa eri taitoa.

Se ei silti tarkoita että laji olisi helppo: kuten kaikissa haistelutyöskentelylajeissa, on jokaisessa etsinnässä paljon muuttujia jotka määrittävät, kuinka onnistuneesti peli saadaan pelattua annetuilla spekseillä.

Alueen koko, tyyppi, enimmäisaika, kätkötyyppi, vallitsevat olosuhteet ja moni muu muutuja määrittävät, kuinka helpoksi tehtävä muodostuu siinä vaiheessa kun koira pistää kirsun hommiin. Joskus koira sujahtaa kuin sukkula kätkölle niin että ajanottaja hädin tuskin ehtii käynnistää sekkarin ennen löytö-ilmoitusta, ja joskus taas koira sahaa ja sahaa aluetta edestakaisin, ohittaen kätkön saamatta siitä kiinni. Tämä on ihan normaalia. Olosuhteet muuttuvat, hajumolekyylit liikkuvat miten liikkuvat.

Meidän tehtävämme koirakkona on lähteä työstämään aluetta hauskana strategiapelinä, jossa opiskellaan koiran johdolla hajujen maailmaa. Kaikki perustuu siihen, että koira todella haluaa tehdä löydön.

Motivaatio kätkön löytymiseen on yksi niistä perusasioista jotka ovat niin perusasioita että se ohitetaan helposti käytännön treeneissä itsestäänselvyytenä. Tottakai se koira halua löytää, sitähän tässä treenataan, eikö niin? Se mikä voi kuitenkin helposti unohtua on se, että koiran halu löytää ei ole sellainen asia että sitä joko on tai ei ole. Vaan se on skaala joka liukuu ja liikkuu harjoittelun edetessä.

Meidän tehtävämme koirakkona on lähteä työstämään aluetta hauskana strategiapelinä, jossa opiskellaan koiran johdolla hajujen maailmaa. Kaikki perustuu siihen, että koira todella haluaa tehdä löydön.

Harjoittelun alkuvaiheessa koirilla on usein sellainen vaihe, jolloin nose on koirille taianomaista. Kun koirille ensimmäistä kertaa selviää, että maailmassa on (käytännöllisesti katsoen) hajuvesi jonka löytämisestä tienaa huikeita määriä siistejä juttuja, niille tulee vaihe jolloin jokainen etsintä on huikea seikkailu ja koiran etsimismotivaatio on aivan huipussaan.

Se mitä usein tapahtuu on, että pidempään treenannut, rutinoitunut koira alkaa pikkuhiljaa menettää sen etsinnän taian. Ei ole yksi tai kaksi koiraa joka on itse asiassa työskennellyt paremmin mölliaikoinaan kuin kakkos-kolmosluokan kynnyksellä. Koiran taidot ja ohjaajan taidot ovat varmasti kasvaneet, mutta etsinnästä puuttuu puhti. Koira ei tartu kunnolla hajupilveen. Se kataloggaa kätköjä. Palkan saaminen on ihan jees mutta etsinnän taika puuttuu.

Nose on niin nuori laji vielä Suomessa, että meillä pääasiassa osataan vasta rakentaa koiria. Meillä ei välttämättä vielä osata ylläpitää osaavia koiria, ainakaan vielä laajalla skaalalla. Meiltä puutuu vielä se kokemus, mitä on koiran treenaaminen kun se on paukuttanut kokeita kahdella eri vuosikymmenellä, ja mitä siihen ylläpitoprosessiin kuuluu, jotta koira ei leipäänny ja rutinoidu liiallisesti.

Yksi asia on vissi – noseohjaajalla ei missään vaiheessa ole varaa ottaa koira intoa löytämiseen itsestäänselvyytenä, sitä ei voi sivuuttaa prioriteettinä treenamisessa ja se koirakko joka säilyttää etsinnän seikkailumielisyyden ja taianomaisuuden on koirakko joka tulee rokkaamaan ja lujaa, joka kerta. 

Elli Kinnunen

Kirjoittajalla on kokemusta useista eri lajeista, hän on Nose Work tuomari ja hän toimii menestyksellisesti myös ongelmakoirien koulutuksen parissa.

Blogista löydät vinkit niin koiraperheen arkeen kuin totisempaankin harrastamiseen.

Tilaa ilmoitus uusista kursseista

Julkaisemme uusia kursseja säännöllisen epäsäännöllisesti. Tilaamalla ilmoitukset saat sähköpostiisi ensimmäisten joukossa tiedon uusista, sinua kiinnostavista kurssista.

Haluan ilmoitukset uusista kursseista
Share This